VILJANDINMAAN
Pinta-ala: n. 3500 km² eli n. 8% koko Viron pinta-alasta
Väestö: n. 54 500 asukasta, joista n. 30 000 asuu maaseudulla, virolaisia on 98%
Keskus: Viljandin kaupunki, asukkaita n. 19 870.
SIJAINTI
Viljandin maakunta sijaitsee Viron tasavallan keski- ja eteläosassa, jossa se rajoittuu Latviaan.
LUONTO
Suuri osa Viljandimaasta sijaitsee maalauksellisella Sakalan ylängöllä, jota halkovat syvät muinaislaaksot. Niistä tunnetuimmat ja kauneimmat ovat Viljandi ja Karksi. Maakunnan itäosassa sijaitsevat Viron suurin sisäjärvi, Võrtsjärvi, sekä soisia metsiä ja kosteikkoja. Länsiosaan jää suurten jokien ja laajojen soiden maa, pohjoisessa Kolga-Jaanissa voi nähdä omaperäisen mäkimaiseman.
Korkein kohta meren pinnasta: 146 metrinen Rutun vuori.Metsäisyys: 45,2%
Hallitsevat puulajit: mänty, kuusi, koivu, harmaaleppä.
Eläimistö: vuonna 2004 laskettiin seuraavat riistaeläimet:
Hirvi - 950, saksanhirvi - 40, metsäkauris - 3650, villisika - 1000, karhu - 25, susi - 8, ilves - 46, majava - 1100.
Sateet: n . 733 mm vuodessa.
Maavarat: hiekka, sora, savi, turve.
Luonnonsuojelulueita: n. 12% pinta-alasta
Niistä suurin - Soomaan kansallispuisto (370 km2) - perustettiin vuonna 1993 Viron suurimpien soiden, luhtaniittyjen ja metsien suojelemiseksi. Navestin, Hallisten ja Raudnan jokialueilla sijaitsevat Kuresoon, Valgeraban, Öördin ja Kikeperan suot sekä Hallisten luonnonniitty. Keväisten tulvien aikaan Soomaalla voi veden pinta nousta yli viisi metriä. Tästä johtuen paikalliset ihmiset kutsuvat säännöllistä tulvakautta viidenneksi vuodenajaksi.
Matalassa ja suhteellisen matalarantaisessa Võrtsjärvessä (pinta-ala 270 m2) elää 36 kalalajia, muun muassa hauki, kuha, ja lahna. Järven luonnollista ankeriaskantaa on pyritty tukemaan jokavuotisin lasiankeriaiden istutuksin, jonka vuoksi Võrtsjärvi on kuuluisa myös Euroopan suurimpana luonnollisena ankeriaankasvattamona.
HISTORIA
1400-luvulla sijaitsivat nykyisen Viljandimaan alueella muinaiset maakunnat Sakala ja Nurmekund. Täällä oli muinais-Viron tunnetuimman johtajan ja sotapäällikön Lembitun tukikohta Lõhaveren linnoitus, joka on kiistatta yksi virolaisten historian tärkeimmistä muistomerkeistä ja muinaisen vapaustaistelun symboleista.
Viljandimaa on ollut Puolan, Liettuan, Saksan, Ruotsin ja Venäjän vallan alaisuudessa, ja maakuntaa ovat hävittäneet lukuisat sodat.
Viljandimaan kartanohistoriasta kertovat kartanokeskukset, joista nykypäiviin on säilynyt yli 20, niistä täydellisimmin Olustveren kartano kauniine päärakennuksineen, monine sivurakennuksineen ja runsaslajisine puistoineen.
1800-luvun toiselle puoliskolle tultaessa Viljandimaa oli yksi Viron vauraimmista maakunnista. Pellavanviljelyn ansiosta maatalot kehittyivät nopeasti, ja maatilojen ostamisessa kartanoilta yksityisomaisuudeksi olivat juuri viljandimaalaiset eli “mulgid” ensimmäisten joukossa. Vaikkakaan nykyisen Viljandimaan ja muinaisen Mulgimaan alueet eivät ole täsmälleen samat, ovat vauraiden mulgilaisten talonpoikien sisukkuus ja rikkaus tunnettuja yhä edelleen. Juuri Viljandimaalta sai alkunsa Viron kansallinen herääminen. Täällä ovat varttuneet ja toimineet lukuisat heräämisajan keskeiset henkilöt, heistä kuuluisin on Sakala-lehden perustaja Carl Robert Jakobson.
Täkäläisten viljavien peltojen ja maakansan ahkeruuden ansiosta Viljandimaalla oli edellisen vuosisadanvaihteen aikaan jo joukoittain kukoistavia suurtiloja, mikä valitettavasti muodostui niiden omistajille kohtalokkaaksi. Neuvostoaika merkitsi lähes 9000 viljandimaalaisen pakkosiirtämistä Siperiaan.
VILJANDINMAAN KUNNALLISHALLINTOJEN LIITON ESITTELY
Viljandinmaan Kunnallishallintojen Liitto (vastedes Liitto) on 17. tammikuuta 1992 perustettu Viljandin maakunnan kunnallishallintojen välinen yhteistyöelin.
Liiton tärkeimpinä tehtävinä ovat, laissa säädetyn mukaisesti, maakunnan yhtenäisen ja tasapainotetun kehityksen tukeminen, demokraattisen päätöksentekoprosessin laajentaminen, omien jäsenten välisen yhteistyön kehittäminen, tietojen ja kokemusten vaihtaminen, yhteisten etujen edustaminen sekä laissa tai sopimuksella Liitolle annettujen tehtävien suorittaminen.
Viljandinmaan Kunnallishallintojen Liitto edustaa maakuntaa, maakunnan kunnallishallituksia valtion järjestöissä ja muilla tahoilla.
Liitto tuottaa kunnallishallinnoille, maakunnan asukkaille ja järjestöille erilaisia palveluita, koordinoi maakunnassa opetus-, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritapahtumien järjestämistä ja tukee osittain niitä ja useita aatteellisia yhdistyksiä maakunnan kunnallishallintojen keräämistä varoista annetuilla määrärahoilla.
RAKENNE
Liiton korkein päätöksentekoelin eli yleisneuvosto on Vanhempien neuvosto, johon säännönmukaisesti kuuluvat kunnallishallinnon valtuuston puheenjohtaja sekä kunnan- tai kaupunginjohtaja. Vanhempien neuvosto valitsee keskuudestaan hallituksen, jonka osalta sovelletaan periaatetta – yksi jäsen Viljandinmaan jokaiselta alueelta (eli eteläiseltä, pohjoiselta, Viljandin ja liittoutumattomien kunnallishallintojen alueelta) + Viljandin kaupungin edustaja + Liiton puheenjohtaja + varapuheenjohtaja. Liiton hallituksessa on siten yhteensä 7 jäsentä. Alueen edut asetetaan yleisesti puolueellisten etujen edelle ja sellaista toimintatapaa kunnioitetaan. Liiton hallitus ja yleisneuvosto kokoontuvat yleensä 11 kertaa vuodessa.
Hallituksen kokoonpano:
TOIMISTO
Liiton toimintaa johtaa toimistomiehistö, johon kuuluvat toimitusjohtaja, sihteeri ja kulttuurineuvonantaja. Toimitusjohtajan virassa vaikutti pitkään Märt Moll, joka osallistui aktiivisesti jo Liiton perustamiseen. Vuodesta 2005 on toimitusjohtajan virassa Reevo Maidla. Liiton sihteeri Krista Ojamäe on toiminut virassaan jo vuodesta 1992 ja kulttuurineuvonantaja Kristiina Alliksaar vuodesta 2009.
HISTORIA
Liitto on perustettu 17. tammikuuta 1992.
|
Perustajajäseninä olivat:
1. Karksi-Nuia kauppala
2. Suure-Jaani kaupunki
3. Tarvastu kunta
4. Halliste kunta
5. Mõisaküla kaupunki
6. Võhma kauppala
7. Saarepeedi kunta
8. Viljandi kaupunki
9. Kolga-Jaani kunta
10. Abja kunta
11. Suure-Jaani kunta
12. Polli kunta
|
Vuoden 1992 aikana liittyivät:
13. Kõo kunta (17.03)
14. Vastemõisa kunta (17.03)
15. Olustvere kunta (12.05) |
Myöhemmin liittyivät:
16. Abja-Paluoja kaupunki (21.12.1993)
17. Kõpu kunta (17.03.1994)
18. Paistu kunta (04.05.1995)
19. Pärsti kunta (14.06.1995)
20. Viiratsi kunta (18.12.1996) |
Useiden kunnallishallintojen yhdistymisen jälkeen on jäsenyys pysynyt 100 prosentissa ja nykyään on Liitossa yhteensä 15 jäsentä– Abjan, Hallisten, Karksin, Kolga-Jaanin, Kõon, Kõpun, Paistun, Pärstin, Saarepeedin, Suure-Jaanin, Tarvastun, Viiratsin kunnat sekä Viljandin, Mõisakülan ja Võhman kaupungit.
Liiton puheenjohtajina ovat toimineet:
27.11.2009 valittiin Liiton puheenjohtajaksi Paistun kunnanjohtaja Ene Saar, joka on yhä virassa
23.11.2005 - 27.11.2009 Andres Rõigas, Hallisten kunnanjohtaja
23.04.2003 - 23.11.2005 Jaan Lukas, Tarvastun kunnanjohtaja
08.12.1999 - 23.04.2003 Peep Aru, Viljandin kaupunginjohtaja
17.01.1992 - 08.12.1999 Kalevi Kaur, Kolga-Jaani kunnanjohtaja
TOIMINTA
Liitolla on tärkeä asema koko maakunnan kattavien yhteistapahtumien järjestäjänä. Olemme rahoituksen kautta tukeneet sekä kulttuuria, opetustoimintaa, nuorisokasvatusta että myös liikuntaa. Liitto järjestää erilaisten tapahtumien lisäksi myös koulutuksia omille jäsenilleen ja kunnallishallintojen työntekijöille, mm. valtuustojen puheenjohtajille ja kunnallishallituksille. Opintomatka ulkomaisen yhteistyökumppanin luo ja liikuntapäivä ovat muodostuneet jo vuosittaisiksi perinteiksi.
Liiton koko toiminnan ajan ovat liiton jäsenet joko yksinään tai yhdessä muiden liittojen edustajien kanssa esittäneet tai osallistuneet lukuisten lakiehdotusten valmistelemiseen. Useita tekemiämme ehdotuksia on lakien ja asetusten hyväksymisen yhteydessä myös huomioitu. Osallistumme valtakunnallisten liittojen (Viron Maalaiskunnallishallintojen Liitto ja Viron Kaupunkien Liitto) kautta myös vuosittaisiin budjettineuvotteluihin.
Liiton päivittäinen toiminta kattaa lähinnä ajankohtaisten ongelmien ratkaisemisen. Vuotta 2007 kuvaa parhaiten valmistautuminen EU:n rakennerahastojen välineiden käyttämiseen. Tätä varten on suunniteltu koko Viljandimaan osalta uusien urheilukenttien ja kevyen liikenteen väylien rakentaminen. Sen lisäksi kehitämme Vihreä Tie-nimistä matkailureittiä, ympäristökoulutuksen verkostoa, internetin leviämistä ja sosiaalipalveluita. Jatkamme myös valtion kanssa neuvotteluja lastenkotien verkoston kunnallishallinnoille siirtämisestä.
ULKOMAANSUHTEET
Liitolla on vuodesta 2007 alkaen ollut yhteinen ulkomaansuhteiden verkosto Viljandin Maakuntahallituksen kanssa, tarkoituksena suhteiden pysyvyyden ja maakunnallisen ulottuvuuden varmistaminen. Liiton ulkomaisina yhteistyökumppaneina ovat:
5) Valmieran alue (Latvia)
7) Alsacen alue, kunnallishallintojen yksikköjen yhdistys, mm. Munster (Ranska)
YHTEISTYÖKUMPPANIT VIROSSA
Liitto on rahastuksen ja muun tuen kautta yhteydessä useisiin maakunnallisiin järjestöihin.
Mainittujen yhteistyökumppaneiden lisäksi ovat partnereina myös taideyhdistykset, vammaisten järjestöt, kulttuuri- ja nuorisotyöntekijät maakunnassa.
TÄRKEIMMÄT MAAKUNNALLISET TAPAHTUMAT
Viljandin hansapäivät
Sakalan Pelit (joka toinen vuosi, viimeksi 2009)
kansainvälinen talvinen tanhujuhla
Kirkonmusiikin päivät
kansainvälinen tanssipäivä
kansainvälinen nuorten päivä maakunnassa ja tasavallassa
kansainvälinen maalaisnaisten päivä
valtakunnalliset heimopäivät
kansainväliset Vammaisten Kulttuurifestivaalit
maakunnan yhtyeiden päivä
valtakunnalliset opettajien teatterifestivaalit Sillat
maakunnan teatteripäivät nuorille ja aikuisille
Üles |
